Eilen katsoin Saijan kanssa leffan "Women". Aivan loistava leffa, tunteet pinnassa Saijan kanssa katsoimme elokuvaa, nauroimme ja itkimme. Elokuva sisälsi niin paljon kohtauksia joista välittyvät tunteet sopivat tällähetkellä omaan elämääni. Elokuvassa oli hyvin paljon lausahduksia joiden sisältö on sama kuin monissa muissa lausahduksissa joita olen kuullut hyvin paljon lähiaikoina. Elokuvan katsominen oli hyvä päätös sillä se avasi silmäni oikein voimalla.
Olin ollut erittäin epävarma eräästä asiasta, mutta nyt sain asiaan selkeän vastauksen ja nyt kun minulta sitä kysytään osaan vastata siihen yhtään epäröimättä.
Tämän päätöksen voimalla osaan tehdä muitakin päätöksiä.
Elokuvasta välittyi hienosti se että omia unelmiaan saa ja kuuluukin tavoitella. Ja niin aion tehdä. Elokuvasta välittyi myös se että tunne unelman saavuttamisesta on hienoin kun sen eteen on tehnyt lujasti töitä. Olen kuullut monesti lähiaikoina sitä että mulla olis lahjoja tehdä paljon asioita mutta en käytä niitä, en käytä aikaani ja energiaani niihin hyviin ja mua oikeesti inspiroiviin asioihin vaan menen siitä mistä aita on matalin.
Myönnän nyt että en ollut ymmärtäny, tajunnu, kuunnellu, halunnu ymmärtää mitä tällä kyseisellä kommentilla on tarkotettu. Elokuvan katsottuani, muhun syttyi ihan uusi kipinä monien asioiden suhteen ja päätin etten enää ikinä mene siitä mistä aita on matalin. Sillä jos menen siitä mistä aita on korkeimmillaan sen sijaan että menisin siitä mistä se on matalin, onnistumisen tunne on suurempi ja hienompi kun aidan yli on päästy ja unelma on saavutettu.
Nyt aionkin käyttää tätä uutta energiaa ja päättäväisyyttä, ymmärrystä ja koko tätä tunteiden skaalaa mikä viimeisen viikon tapahtumien ja eilisen elokuvan jälkeen on, kaikkeen hyvään ja asioihin joita oikeasti haluan tavoitella.
Olen ehtinyt miettiä, tutkiskella itseäni ja halujani viimeisen viikon aikana, kuunnella sydäntäni, käyttää hieman järkeä ja kuunnella samalla myös ihmisiä jotka tuntevat minut. Ja tämä kaikki on auttanut ymmärtämään.
Olen myös oppinut syksyn aikana sen että pitää olla päättäväinen ja silloin päätös tarkoittaa oikeasti päätöstä, eikä että ehkä teen näin.. Kun on päättäväinen ja päättää jonkun asian, asia on ja pysyy niin, tuli mikä tuli, asiasta jonkun kysyessä vastausta ei tarvitse epäröidä hetkeäkään. Silloin on niin varma siitä että asia on juuri niin ja haluaakin sen olevan niin.
Tein siis eilen Saijan kanssa iltaa viettäessäni päätöksen, päätöksen joka tulee vaikuttamaan koko loppuelämääni positiivisesti. Päätökseen sisältyy monia pieniä asioita joiden kohdalla tulen tekemään muutoksia. Päätökseen sisältyy myös muutama isompiakin asioita, joista luulin olleeni jo varma ja joihin jonkinlainen päätös oli jo tehty. Olin väärässä, sillä mieleeni on pompanut vähänväliä kysymyksiä ja vastalauseita näitä päätöksiä kohtaan. Olen niin usein kyseenalaistanut omat päätökseni näissä asioissa..
Ja nyt tein päätöksiä myös niihin asioihin, ja nyt kun olen ne päätökset tehnyt on parempi olo. Tunnen että olen tyytyväinen päätökseeni, en enää kyseenalaista asiaa enkä edes harkitse muita vaihtoehtoja päätökseni tilalle.
Tämän päätöksen ja avautumisen loppuun haluankin kiittää niitä ihmisiä jotka ovat opettaneet minulle paljon lähiaikoina ja tottakai pidemmälläkin aikajaksolla. Ne ihmiset joita tarkoitan, tietävät sen. Sillä ne ihmiset juuri tällä hetkellä tätä tekstiä lukiessaan hymyilevät ja tuntevat ehkä jonkinlaista ylpeyttä. Ylpeyttä siitä että alan oppia, ylpeyttä siitä että he ovat saaneet minut oppimaan. Ja minä saan täällä itkeä ja miettiä sitä että vihdoin joku saa olla minusta oikeasti ylpeä. Vihdoin teen fiksuja ratkaisuja omasta vapaasta tahdostani. Voin itkeä koska tiedän että alan oppia.
Saijan kanssa puhuessani eilen asiasta ja kerroin yhden monista päätöksistäni Saija totesi että on ylpeä ja päätös on hyvin vastuuntuntoinen.
Kerroin äidille erään päätöksistäni ja äitini sanoi näin: "Olen aina tiennyt että olet jääräpää ja teet mitä haluat ja miltä susta tuntuu.. Olen antanut neuvoja, mutta en kieltänyt jotta saat tehdä itse päätöksesi ja elää elämäsi. Siks olenkin nyt ylpeä kun teit päätöksesi ihan itse. Tanja olen niin ylpeä!" Ja sillä hetkellä mun sydäntä lämmitti, itkin ja tuli helpottunut olo. Äitini sanoi olevansa minusta ylpeä! Ja tiedän että muutama muukin minulle oikeasti tärkeä ihminen on tällähetkellä ylpeä, ja vielä ylpeämpi kun pääsen kertomaan monista päätöksistäni.
Tästä tiedän että nyt alan olla oikeilla jäljillä. Kiitos.<3
Yhteen vedettynä päätökseni sisältö siis on: En enää ikinä mene sieltä missä aita on matalin.
Ja nyt elämässäni tulee tapahtumaan muutos. Se on PÄÄTÖS!
sunnuntai 3. lokakuuta 2010
Kahden viikon tiivistelmä. ;)
Nyt onkin kaks hullua viikkoa takana. Viime viikko meni tosissaankin juostessa.. Lauantaille ilmaantui toisetkin kuvaukset, eli ensin hurautettiin Lahteen ja sitten takas Helsinkiin kuvaamaan muutama mainos kuva, jonka jokainen Helsinkiläinen tulee varmasti näkemään..
Suvi ei sitten pääsykkään Helsinkiin lauantaina vaan vietin illan ensin Nooran kanssa Tigerissa ja sitten Pauliinan kanssa, ja heh.. yllättävää olin kuskina! ;)
Sunnuntai menikin krapula päivää viettäen Pauliinan kanssa Beauty Passionilla, itse en ollut krapulassa vaan myötätunto krapulassa.
Tämä viikko alkoi maanantailla, kuinkas muutenkaan. Ensin lenkille, normaaliin tapaan ja..
No maanantai jatkui normaaliin tapaan Beauty Passionilla ja illalla suuntasin Vallilaan kuvauksiin. Nyt odottelen kuvia saapuviksi mailiini, tuli meinaan loistavaa materiaalia ja kuvaajakin oli hyvin innoissaan. Kuvasimme varastotiloisa tehdasrakennuksien kellarissa Glamour tyyppisiä kuvia. Kuvauksista suuntasin kohti Helsinki-Vantaan lentokenttää hakemaan Saijan kotiin! Ilta menikin sitten kuulumisia vaihdellessa. :)
Tiistaina herään kylmyyteen, tupakan savuun ja virolaiseen pölpötykseen. Saatanan työmiehet poltteli tupakkaa meidän eteisessä samalla kun tekivät töitä.. Mikä järki? Luulis niiden ymmärtävän ettei toisten asunnossa polteta. Eli ensin joutuu kotonaan nukkumaan college housut ja paita päällä, kaulaliina kaulalla, kahden peiton alla ja sitten joutuu vielä tukehtumaan tupakan savuun heti aamusta. IHANAA!
Järkytyksestä selvittyäni hyppäsin lenkkikenkiin, nappasin postin saapumisilmoituksen mukaan ja lähdin lenkille, ja hyi hitto oli kylmä! Lenkin päätteeksi suuntasin lähipostiin hakemaan pakettiani, onnessani odotin mitä Miss Ringside kilpailun vihdoin saapuneessa palkintopaketissa mahtaa olla. Intoni laantui kun postintäti sanoi ettei lappusen koodilla löydy mitään postia ja mahtaa olla vanha saapumisilmoitus kun postejen tiedot säilyy niillä koneella 2kk ja mitään tietoja ei vaan näy. Helvetin työmiehet. Eli ne hukkaa meidän postitkin, enkä ole tainnut muistaa mainita sitä kun kanini katosi häkistään kesken päivän. Kyllä, meillä on kolme kania ja yksi on häkissä huoneessani, mutta pari viikkoa sitten torstaina kun menin Pauliinan tyttären Jaminan kanssa kaneja ruokkimaan kesken päivän kuulen pienen tytön järkyttyneen äänen "pitäiskö täs häkis olla pupu?". No kyllähän sielä pitäisi, mutta nyt ei ollut. Eikä herra Töminää löytynyt enää mistään..
Kaiken sähellyksen jälkeen oli tatuoinnin vuoro, nyt se on valmis. Ja on meinaan mahtava.. Sai peppu ja reisi lisää väriä ja tehtiinpä vasempaan hauikseenkin tatuointi. Vasemman käden sisäpuolelle tuli pieni norsu, nyt se on aina lähellä sydäntä, aina mukana ja näen sen aina kun päällä on lyhythihainen tms. :) Loistavaa. <3
Keskiviikkona olin aamusta haastattelussa, jossa mut todettiin ihan hulluksi koska en ole ikinä ollut kunnolla kännissä.. Tämän jälkeen suuntasin Caritan kanssa kallioon Beauty Passionille josta lähdin iltapäivän aikana Vuosaareen hakemaan autoa. Ja sitten suuntasinkin Hämeenlinnaan äidin, ystävien ja mummin luo.. ja tietenkin koiran! :)
Hämeenlinnassa vietin kaksi päivää ja tapasin paljon ystäviä, vietin aikaa mummin kanssa, lenkkeilin koiran kanssa, höpöttelin äidin kanssa ja vaikka mitä muuta. Ja paljon olisi myös ollut vielä tekemistä mutta kaikkeen ei voi riittää aika.
Perjantaina tulin takaisin Helsinkiin ja perjantai päivän vietin Saijan kanssa.. Illalla olin taas Beauty Passionilla, yö yhteen saakka.. tekemässä Pauliinalle kynsiä! <3 Mutta kyllä niistä tuli hienot.. Ja on se aina oma asiansa tehdä ne kunnolla ja jutella samalla, kun että nopeasti vaan heittäisi jotkut kynnet sormiin. Nukkumassa olin kolmen aikaan ja eipä siinä kauaa nukuttu kun herättiin jo seuraavaan päivään.
Eilen aamulla kello 7 kello soi ja Saija tuli mua herättelemään, suuntana oli Lempäälän Ideapark. Saija oli menossa töihin ja minäpä menin sitten taas kavereita moikkaamaan, kävin mm. Suvin kanssa syömässä.
Saija pääsi töistä kello 16 ja ajoimme takaisin Helsinkiin että Saija ehtii kuudeksi FCF n painitapahtumaan hommiin, heitin Saijan sinne ja menin itse torkahtelemaan Beauty Passionin sohville. :)
Iltaa vietin sitten Saijan kanssa leffaa katsellen, ja tulipa keskusteltua monista asioista ja ymmärrettyä taas paljon kaikkea uutta, mutta näistä ymmärryksistä kirjoitan myöhemmin lisää. ;)
Nyt odottelenkin Pauliinaa löytyväksi jostain, piti olla jo liikenteessa kohti Tamperetta taas mutta neiti on kadonnut reissullaan eilen. Täytyy toivoa että se likka jostain löytyy ja että kaikki on hyvin. <3
Tiivistelmä kahdesta viikosta voisi olla jotain tähän suuntaan: Kiireistä ja hullua meininkiä. Asioita on tullut ja mennyt. Paljon on sattunut ja tapahtunut, paljon on kärsitty ja opittu, paljon on ymmärretty ja päätetty. Tästä on hyvä jatkaa päätöksen voimalla! ;)
Suvi ei sitten pääsykkään Helsinkiin lauantaina vaan vietin illan ensin Nooran kanssa Tigerissa ja sitten Pauliinan kanssa, ja heh.. yllättävää olin kuskina! ;)
Sunnuntai menikin krapula päivää viettäen Pauliinan kanssa Beauty Passionilla, itse en ollut krapulassa vaan myötätunto krapulassa.
Tämä viikko alkoi maanantailla, kuinkas muutenkaan. Ensin lenkille, normaaliin tapaan ja..
No maanantai jatkui normaaliin tapaan Beauty Passionilla ja illalla suuntasin Vallilaan kuvauksiin. Nyt odottelen kuvia saapuviksi mailiini, tuli meinaan loistavaa materiaalia ja kuvaajakin oli hyvin innoissaan. Kuvasimme varastotiloisa tehdasrakennuksien kellarissa Glamour tyyppisiä kuvia. Kuvauksista suuntasin kohti Helsinki-Vantaan lentokenttää hakemaan Saijan kotiin! Ilta menikin sitten kuulumisia vaihdellessa. :)
Tiistaina herään kylmyyteen, tupakan savuun ja virolaiseen pölpötykseen. Saatanan työmiehet poltteli tupakkaa meidän eteisessä samalla kun tekivät töitä.. Mikä järki? Luulis niiden ymmärtävän ettei toisten asunnossa polteta. Eli ensin joutuu kotonaan nukkumaan college housut ja paita päällä, kaulaliina kaulalla, kahden peiton alla ja sitten joutuu vielä tukehtumaan tupakan savuun heti aamusta. IHANAA!
Järkytyksestä selvittyäni hyppäsin lenkkikenkiin, nappasin postin saapumisilmoituksen mukaan ja lähdin lenkille, ja hyi hitto oli kylmä! Lenkin päätteeksi suuntasin lähipostiin hakemaan pakettiani, onnessani odotin mitä Miss Ringside kilpailun vihdoin saapuneessa palkintopaketissa mahtaa olla. Intoni laantui kun postintäti sanoi ettei lappusen koodilla löydy mitään postia ja mahtaa olla vanha saapumisilmoitus kun postejen tiedot säilyy niillä koneella 2kk ja mitään tietoja ei vaan näy. Helvetin työmiehet. Eli ne hukkaa meidän postitkin, enkä ole tainnut muistaa mainita sitä kun kanini katosi häkistään kesken päivän. Kyllä, meillä on kolme kania ja yksi on häkissä huoneessani, mutta pari viikkoa sitten torstaina kun menin Pauliinan tyttären Jaminan kanssa kaneja ruokkimaan kesken päivän kuulen pienen tytön järkyttyneen äänen "pitäiskö täs häkis olla pupu?". No kyllähän sielä pitäisi, mutta nyt ei ollut. Eikä herra Töminää löytynyt enää mistään..
Kaiken sähellyksen jälkeen oli tatuoinnin vuoro, nyt se on valmis. Ja on meinaan mahtava.. Sai peppu ja reisi lisää väriä ja tehtiinpä vasempaan hauikseenkin tatuointi. Vasemman käden sisäpuolelle tuli pieni norsu, nyt se on aina lähellä sydäntä, aina mukana ja näen sen aina kun päällä on lyhythihainen tms. :) Loistavaa. <3
Keskiviikkona olin aamusta haastattelussa, jossa mut todettiin ihan hulluksi koska en ole ikinä ollut kunnolla kännissä.. Tämän jälkeen suuntasin Caritan kanssa kallioon Beauty Passionille josta lähdin iltapäivän aikana Vuosaareen hakemaan autoa. Ja sitten suuntasinkin Hämeenlinnaan äidin, ystävien ja mummin luo.. ja tietenkin koiran! :)
Hämeenlinnassa vietin kaksi päivää ja tapasin paljon ystäviä, vietin aikaa mummin kanssa, lenkkeilin koiran kanssa, höpöttelin äidin kanssa ja vaikka mitä muuta. Ja paljon olisi myös ollut vielä tekemistä mutta kaikkeen ei voi riittää aika.
Perjantaina tulin takaisin Helsinkiin ja perjantai päivän vietin Saijan kanssa.. Illalla olin taas Beauty Passionilla, yö yhteen saakka.. tekemässä Pauliinalle kynsiä! <3 Mutta kyllä niistä tuli hienot.. Ja on se aina oma asiansa tehdä ne kunnolla ja jutella samalla, kun että nopeasti vaan heittäisi jotkut kynnet sormiin. Nukkumassa olin kolmen aikaan ja eipä siinä kauaa nukuttu kun herättiin jo seuraavaan päivään.
Eilen aamulla kello 7 kello soi ja Saija tuli mua herättelemään, suuntana oli Lempäälän Ideapark. Saija oli menossa töihin ja minäpä menin sitten taas kavereita moikkaamaan, kävin mm. Suvin kanssa syömässä.
Saija pääsi töistä kello 16 ja ajoimme takaisin Helsinkiin että Saija ehtii kuudeksi FCF n painitapahtumaan hommiin, heitin Saijan sinne ja menin itse torkahtelemaan Beauty Passionin sohville. :)
Iltaa vietin sitten Saijan kanssa leffaa katsellen, ja tulipa keskusteltua monista asioista ja ymmärrettyä taas paljon kaikkea uutta, mutta näistä ymmärryksistä kirjoitan myöhemmin lisää. ;)
Nyt odottelenkin Pauliinaa löytyväksi jostain, piti olla jo liikenteessa kohti Tamperetta taas mutta neiti on kadonnut reissullaan eilen. Täytyy toivoa että se likka jostain löytyy ja että kaikki on hyvin. <3
Tiivistelmä kahdesta viikosta voisi olla jotain tähän suuntaan: Kiireistä ja hullua meininkiä. Asioita on tullut ja mennyt. Paljon on sattunut ja tapahtunut, paljon on kärsitty ja opittu, paljon on ymmärretty ja päätetty. Tästä on hyvä jatkaa päätöksen voimalla! ;)
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)